Tässä blogikirjoituksessa esiteltävä opintojakson kehittämisprojekti toteutettiin Turun yliopiston Hoitotieteen laitoksen opettajaopiskelijan toimesta yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun lasten ja nuorten hoitotyön opettajien kanssa. Projektin tavoitteena oli kehittää uuden opetussuunnitelman pohjalta toteutussuunnitelma keväällä 2019 alkavalle opintojaksolle Lasten, nuorten ja perheen hoitotyön syventävät opinnot, jonka laajuus on viisi opintopistettä. Tämä opintojakso käsittelee kattavammin lasten sekä nuorten vaativaa hoitotyötä ja sitä suositellaan syventäviksi opinnoiksi niille sairaanhoitajaopiskelijoille, jotka haluavat työskennellä lasten ja nuorten parissa. Yhtenä tavoitteena opintojakson kehittämisessä oli saada mukaan uusia opiskelijoita aktivoivia opetusmenetelmiä.
Lasten ja nuorten hoitotyön osaaminen vaatii sairaanhoitajalta enemmän kuin pelkän teknisen osaamisen. Sairaanhoitajaopiskelijoiden opetus vaatii innovatiivisia ratkaisuja, jotta opiskelijoille pystytään opettamaan saman aikaisesti terveydenhuollon kliinistä osaamista sekä lapsipotilaan että tämän perheen kohtaamista. (Reid Searl ym. 2014.) Turun ammattikorkeakoulussa on käytössä innovaatiopedagogiikka, joka perustuu jaettuun tietoon ja osaamiseen, kokeiluun sekä eri näkökulmien yhdistämiseen. Kriittinen ajattelu, aloitekyky, luovuus, tiimityö ja verkostoituminen ovat innovaatiokompetenssien viisi osaamisen ulottuvuutta. (Innopeda 2018.) Innovaatiopedagogiikan tarkoituksena on kehittää ihmisistä elinikäisiä oppijoita, joilla olisi syvällisempi ymmärrys ja osaaminen sekä laajat sosiaaliset taidot. Opintojakso toteutettiin pohjautuen innovaatiopedagogiikkaan ja siinä käytettiin monipuolisesti uusia ja innovatiivisia opetusmenetelmiä.
Opintojakso perustuu Journal Club – kokoontumisiin, joita opiskelijoilla on joka toisella oppitunnilla, yhteensä viidestä eri teemasta. Kokoontumisiin jokaisen opiskelijan tulee etsiä kansainvälisiä tieteellisiä artikkeleita annetusta teemasta ja esitellä niistä kaksi omalle pienryhmälleen. Teematunneista opiskelijat saavat myös muita ajatuksia herättäviä ennakkotehtäviä, kuten videoita, blogitekstejä ja artikkeleita, jotka tukevat perhehoitotyön ymmärtämistä. Jokaista teematuntia ennen ja jälkeen opiskelijoiden tulee kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, jossa heidän oppiminen ja osaamisen syventyminen tulee esiin. Näiden lisäksi opintojakson opetusmenetelminä käytetään käänteistä opetusta, palapelitekniikkaa, virtuaalista oppimisalusta Flingaa, väittelyä, simulaatiota, ongelmalähtöistä oppimista, muutamia pelejä sekä erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, joissa opiskelijat ovat aktiivisessa roolissa. Myös draaman keinoin tehtävässä päätöksen teon kujalla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan perheen tukemista ja ohjaamista haastavassa tilanteessa.
Tulevaisuudessa Turun Yliopistolliseen Keskussairaalaan ollaan mahdollisesti luomassa sairaanhoitaja opiskelijoille mahdollisuus moduulioppimiseen pediatrisella osastolla. Tästä syystä lasten, nuorten ja perheen hoitotyön syventävään opintojaksoon haluttiin sisällyttää pedagogisesti myös transformatiivisen oppimisen piirteitä. Keskeistä uudistuvan oppimisen teorian mukaan on kriittinen reflektointi, keskustelu ja pohdinta sekä sen pohjalta toteutettu toiminta (Kear 2013). Tärkeää on opiskelijoiden välinen tiimityö sekä vertaisoppiminen. Opintojaksoa suunniteltaessa päätettiin tukea myös transformatiivisen oppimisen ajatusmallia, jotta opiskelijat oppivat ottamaan enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja ovat aktiivisia oppijoita. Tätä tuetaan oppimispäiväkirjan lisäksi muutamalla isommalla potilascase harjoituksella, joissa kolmen opiskelijan tiimien tulee suunnitella kirjallisesti, miten he hoitaisivat yhden työvuoron ajan esimerkiksi neljää lasten kirurgisen vuodeosaston potilasta. Toinen isompi case harjoitus on opintojakson loppupuolella tehohoitoisen potilaan hoidossa, jolloin opiskelijat pystyvät myös arvioimaan oman osaamisensa kehittymistä opintojakson aikana. Opintojaksoon yritettiin saada mukaan työelämäyhteistyötä Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten klinikan kanssa, mutta yhteistyö asioiden sopiminen jäi vielä tulevaisuuden projektiksi.
Aikataulurajoitteiden puitteissa opintojakson tarkat arviointikriteerit jäivät vielä kirjaamatta, mutta arviointimenetelmät olivat päätetty ja osin sisällytetty jo oppituntien suunnitelmiin. Opiskelijoiden osaamista arvioidaan oppimispäiväkirjan ja projektityön avulla. Videoina esiteltävissä projektitöissä jokainen pienryhmä työstää tietoiskut annetusta aiheesta muille opiskelijoille esiteltäväksi. Opintojakson viimeistely ja sen toteuttaminen jäävät Turun ammattikorkeakoulun lasten ja nuorten hoitotyön opettajien vastuulle. Yhteistyö Turun yliopiston Hoitotieteenlaitoksen opettajaopiskelijan ja Turun ammattikorkeakoulun välillä sujui saumattomasti ja opintojakson kehittämisprojekti saatiin onnistuneesti päätökseen.
Kirjoittaja: sh, TtK, TtM-opiskelija Maiju Riikonen
Turun yliopisto, Hoitotieteenlaitos
Lähteet
Innopeda. 2018. Innovaatiopedagogiikka. Turku AMK. Saatavilla: https://innopeda.turkuamk.fi/language/fi/etusivu/ Viitattu 22.11.2018.
Kear T. 2013. Transformative learning during nursing education: A model of interconnectivity. Nurse Education Today. 33(9): 1083-1087.
Reid Searl K, McAllister M, Dwyer T, Krebs K, Anderson C, Quinney L. & McLellan S. 2014. Little people, big lessons: An innovative strategy to develop interpersonal skills in undergraduate nursing students. Nurse Education Today 34(9): 1201-1206.