Tunneäly on yksi hoitajan tärkeimmistä ominaisuuksista - keinoja sen kehittämiseksi

25.10.2017 12:50

Tunneäly on yksi hoitajan tärkeimmistä ominaisuuksista – keinoja sen kehittämiseksi

Tunneäly tutuksi

Jokaiselle hoitoalalla työskentelevälle, hoitoalan opiskelijalle ja opettajalle on varmasti tuttu seuraavanlainen tilanne; olet suihkuttamassa muistisairasta ja aggressiivisesti käyttäytyvää potilasta. Potilas on ahdistunut, yrittää lyödä, nimittelee ja huutaa. Yrität pysyä rauhallisena, mutta väistämättä herää ajatus: " yritän auttaa sinua parhaani mukaan, ei tämä ole minullekaan mukavaa. Miksi siis lyöt minua"? Huomaat itsekin ärsyyntyväsi jopa suuttuvasi, vaikka tiedät ettei potilas pohjimmiltaan tarkoita pahaa.

Hoitaja joutuu työssään käsittelemään monenlaisia tunteita, niin potilaiden kuin omiaankin. Tunteiden kirjo on laaja; ilo, onnistuminen, turhautuminen, ahdistus ja suru ovat työssä läsnä. Miten hoitaja selviytyy näiden tunnetilojen kanssa on oleellinen osa tunneälyä. Koskivaaran ja Parkkosen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tunneälyn määritelmää ja tutkia sen merkitystä hoitotyössä.

Tunneäly on omien tunteiden tunnistamista ja niiden hallintaa sekä toisten ihmisten tunteiden tunnistamista ja sosiaalisten suhteiden hallintaa. Hoitotyössä tunneäly tarkoittaa hoitajan kykyä hyödyntää ja käyttää näitä tunneälyn taitoja työssään. Tunneäly on eräs hoitajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Hoitajan korkean tunneälyn koettiin vähentävän työstä aiheutunutta stressiä ja tunnekuorman määrää, joka puolestaan paransi työhyvinvointia. Tutkimuksien mukaan tunneälykkäät hoitajat suoriutuvat työtehtävistään paremmin, tekevät eettisesti parempia ratkaisuja ja omaavat paremman ongelmanratkaisukyvyn. Myös potilaat voivat hyötyä hoitajan korkeasta tunneälystä, kun hoito on kokonaisvaltaista ja heidän tunteensa huomioidaan. Tällöin myös hoidon laatu paranee.

Tunneälyä on mahdollista mitata erilaisilla mittareilla ja opinnäytetyön tulokset osoittavat, että tunneälyn taitoja on mahdollista kehittää. Tulokset kannattavat tunneälyn opetusta niin hoitoalan opinnoissa kuin työpaikoillakin.

Tunneälyn kehittäminen

Miten tätä tärkeää taitoa sitten voidaan kehittää? Terveydenhoitotyön kehittämistyössä tarkoituksena oli koota tunneälyn kehittämisen kannalta tärkeitä oivalluksia ja keinoja. Tunneälyn kehitys etenee vaiheittain. Lähtökohtana on aina halu kehittää itseään. Harjoitteiden tekeminen ja oivaltaminen eivät ole yksioikoisia, vaan ne vaativat useita toistoja ja kärsivällisyyttä. Jos harjoitteita haluaa toteuttaa muille, tulee ensin ymmärtää itse mistä on kyse ja mihin harjoitteilla pyritään.

Ensimmäinen askel tunneälyn kehittämiseen on omien tunteiden tunnistaminen; ethän voi ymmärtää toisten tunteita, jos et ymmärrä omiasi. Oman tunnemaailman ymmärtämisen apuna voi käyttää esimerkiksi sellaista harjoitetta, jossa kirjataan ylös omaa tunnevirtaa. Tunteita kannattaa kirjata ylös päivän mittaan esimerkiksi vihkoon noin kolmen päivän ajan. Lopuksi muistiinpanoja käydessä läpi, voi miettiä millaisia tunteita on herännyt. Toistuvatko positiiviset, negatiiviset tai neutraalit tunteet? Minkälaisissa tilanteista nämä tunteet ovat syntyneet? Vaikuttavatko niihin muut ihmiset tai muut tekijät? Tämän harjoitteen avulla oppii hahmottamaan omia tunteitaan, nimeämään niitä sekä yhdistämään niitä eri tilanteisiin. Kun omat tunteet ja tunnereaktiot tulevat tutuiksi, voi niitä pyrkiä myös muuttamaan; millaisia tunnetiloja haluaisi lisätä ja millaisia mahdollisesti vähentää. Tämä lisää myöskin itsetuntemusta. On suotuisaa tiedostaa missä asioissa on hyvä, missä heikompi ja hyväksyä tämä. Heikkoutensa myöntämällä on mahdollista kehittään itseään. Tunnetilat tulee myös hyväksyä eikä pyrkiä ainaiseen hallintaan. Kaikki tuntevat, mutta se on ratkaisevaa millaisen vallan eri tunnetiloille antaa.

Aina ei omaa tunnetilaansa edes huomaa. Esimerkiksi stressi voi olla taka-alalla ilman, että huomaamme sitä. Omien tunteiden tunnistamisen taitoa lisää se, kun tiedostaa omat keholliset reaktionsa. Keholliset reaktiot syntyvät jo ennen, kun tiedostamme itse tunteen. Huomioi millaisia kehollisia reaktioita erilaiset tunteet herättävät. Kiristätkö esimerkiksi hampaitasi ollessasi ahdistunut? Kun tulet tietoiseksi kehollisista reaktioistasi, tunteiden tunnistaminen nopeutuu.

Omien tunteiden hallinnassa olennaista on impulssien kontrollointi. Kontrollointia helpottaa hyvin yksinkertainen harjoite: pysähtyminen ja kymmeneen laskeminen. Kun pysähtyy hetkeksi ei tule sanoneeksi tai tehneeksi asioita, jotka saattaisivat olla tilanteessa haitaksi ja kaduttaa myöhemmin.

Tarpeellista on myös oppia rentoutumaan. Tähän on useita eri harjoitteita, joita kannattaa tehdä rauhallisesti ja kiireettömässä ympäristössä. Harjoitteena voi esimerkiksi käyttää niin sanottua koko kehon skannausta, jossa keskitytään rentouttamaan jokainen lihas vuorollaan. Harjoitteen aikana huomaa, kuinka paljon jännitystä kehossa on. Esimerkiksi:

Käy selinmakuulle tai istu tuolissa rennon ryhdikkäästi.
Kädet voit joko pitää vartalon vieressä tai sylissäsi.

Voit laittaa silmät kiinni tai pitää ne halutessasi auki.
Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos muutaman kerran omaan tahtiisi.
Ajattele oikeaa jalkaa. Miltä se tuntuu.
Ajattele vasenta jalkaa. Miltä se tuntuu.
Hengitä rauhallisesti.
Ajattele oikeaa kättä. Miltä se tuntuu.
Ajattele vasenta kättä. Miltä se tuntuu.
Miltä kasvosi tuntuvat.
Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos.

Tarkoitus ei ole vastata kysymyksiin, vaan keskittyä siihen miltä keho tuntuu ja tämän myötä rentouttaa se. Rentoutusharjoitteita voi tehdä myöskin hengitysharjoittein. Esimerkiksi:

Pysähdy, katso ympärillesi ja rauhoitu.
Aseta toinen kätesi rintakehälle ja toinen pallean kohdalle. Huomioi, että hengittäessäsi syvään myös pallealla oleva käsi nousee.
Hengitä rauhallisesti syvään, voit halutessasi laskea esimerkiksi viiteen, mikäli tämä tuntuu luonnolliselta.
Kun ajatuksesi lähtevät harhailemaan, palauta keskittyminen hengitykseesi. Toista harjoite, kunnes olosi on rauhallinen.

Rentoutusharjoitteita voi tehdä myös mielikuvaharjoitteina. Joko jonkun ohjaamana tai itsekseen. Voit kuvitella joko olemassa olevan paikan tai kuvitteellisen paikan. Tärkeää on, että sinulla on hyvä ja turvallinen olo tässä paikassa. Esimerkiksi paikaksi voi kuvitella mökkilaiturin kesäiltana. Keskitytään tähän paikkaan ja niihin tuntemuksiin mitä herää. Istutko vai makaatko laiturilla. Miltä alusta tuntuu kehoa vasten. Mitä ympärilläsi näkyy. Mitä ääniä ympärilläsi kuuluu. Miltä paikassa tuoksuu. Tarkoitus on keskittää huomio rauhalliseen paikkaan, joka myös rauhoittaa mielen.Kuvan lähde: Yle Uutiset. 30.7.2016.<https://yle.fi/uutiset/3- 9057266>

Tunteisiin ja niiden laatuun voidaan vaikuttaa myös antamalla niille uusi merkitys: "Tiuskiko potilas minulle, koska hänellä oli vain huono päivä tai pelottiko häntä? Ehkä on hyvä, että hän purkaa pahaa oloaan edes jotenkin". Toisaalta voidaan myös antaa ärsyttävälle tilanteelle uusi merkitys: "Ainakin opin tästä itse jotain". Tulevaa jännittävää tai ahdistavaa tilannetta voi lieventää myös mielikuvaharjoitteilla. Kuten esimerkiksi ennen urheilusuoritusta urheilija voi kuvitella onnistuneen suorituksen. Voidaan myöskin sanallisesti kannustaa itseään: "Tulet varmasti selviämään tästä". Itselleen sopivat keinot löytyvät kokeilemalla.

Toisten tunteiden ymmärtämiseen tarvitsemme empatiaa. Kun toisen ihmisen käytös herättää negatiivisia tuntemuksia, on hyvä miettiä mistä toisen käytös johtuu ja millainen toisen ihmisen tausta on. Esimerkiksi alussa kuvatussa tilanteessa voimme miettiä, että potilaan tilanne voi olla hyvinkin häntä ahdistava. Hän ei eikä ymmärrä tapahtumaa, eikä pysty toimimaan oletetulla tavalla. Kun ymmärrämme toisten motiiveja, voimme olla aidosti läsnä, kuunnella ja ymmärtää. Tämän myötä negatiivisia tuntemuksia muihin voi vähentää.

Tutkimustulokset puhuvat tunneälyn opetuksen puolesta osana hoitoalan koulutusta. Usean tutkimuksen mukaan opetustunnit tunneälyn taidoista kasvattivat tunneälyn taitoja. Eräs tutkimus osoitti, että opiskelijoiden tunneälyn taidot kasvoivat jopa 7 % tunneälyn opetustuntien jälkeen. Tunneälyn opetustuntien myötä myös opiskelijoiden koulustressin määrä laski. Tunneälyn taitojen opetus tulisi siis olla avainasemassa suunniteltaessa hoitoalan opetussuunnitelmia.

Koska tunneälyn määrän kasvu ei ole ikään tai työkokemukseen sidonnaista, tulisi tunneälyn koulutusta järjestää myös työelämässä oleville hoitajille. Tutkimuksia, joissa mitataan tunneälyn kehittymistä tunneälyn opetustuntien myötä on tehty. Eräs tutkimus mittasi hoitajien tunneälyä EQ-i mittarin avulla. Mitä korkeampi EQ-i oli, sitä tunneälykkäämpi yksilö oli kyseessä. Tulosten mukaan ennen tunteja hoitajien mediaani EQ-i oli 319, 06 ja tunneälyn tuntien jälkeen EQ-i oli 350, 12 eli tunneälyn määrässä oli tapahtunut merkittävää kasvua. Samassa tutkimuksessa mitattiin myös hoitajien stressiä ja ahdistuneisuutta STAI-mittarin avulla. Tunneälyn kasvun myötä myös stressi ja ahdistuneisuus laskivat merkittävästi. Tunneälyn opetus ja sen taitojen harjoittaminen lisäävät siis tunneälykkyyttä, johon työpaikoilla tulisi pyrkiä.

Tunneäly on käsitteenä ehkä vieras, mutta yksi hoitajan tärkeimmistä ominaisuuksista työssä jaksamisen ja hyvän hoidon laadun takaamiseksi. Koska tunneälyä voidaan kehittää, sen sisällyttäminen jo hoitotyön opintoihin olisi suotavaa. Halusimme kerätä helppoja ja konkreettisia keinoja tunneälyn kehittämiseen, joista toivomme olevan apua kaikille hoitoalan parissa opiskeleville ja työskenteleville.

Turun AMK:n terveydenhoitajaopiskelijat Anna Koskivaara ja Ada Parkkonen, NTERSS14 ja lehtori Maika Kummel, Turun AMK.

Artikkeli on kirjoitettu terveydenhoitotyön kehittämistyönä syksyllä 2017. Lisätietoa ja lähteet saatavissa anna.koskivaara(at)edu.turkuamk.fi tai ada.parkkonen (at) edu.turkuamk.fi

Takaisin