Simulaatio-osaamispajat käynnistyivät – aiheena opiskelijaohjaustilanteet

Kliinisten hoitotyön opettajien moniammatilliset osaamispajat kaikille VSSHP:n opiskelijaohjauksesta kiinnostuneille ovat käynnistyneet. Kahteen simulaatio-osaamispajaan Turun ammattikorkeakoululle Ruiskadulle kokoontui simulaatiosta pedagogisena menetelmänä kiinnostuneita opiskelijaohjaajia simuloimaan opiskelijaohjaustilanteita. Simulaatio osaamispajoissa pyrittiin jäljittelemään todellisia opiskelijaohjaustilanteita, päämääränä oli opiskelijaohjauksen parempi ymmärtäminen ja opiskelijaohjauksen harjoitteleminen (Rall 2013). Lisäksi tavoitteena oli antaa opiskelijaohjaajille käsitys siitä, miten simulaatiomenetelmää voi hyödyntää monenlaisissa oppimistilanteissa, ei siis pelkästään kliinisten taitojen harjoittelussa.

Kliinisen hoitotyön opettajat olivat käsikirjoittaneet simulaatiomenetelmän mukaisesti tilanteen/skenaarion, jossa opiskelija saapuu jälleen myöhässä työvuoroonsa ja ohjaaja päättää keskustella hänen kanssaan harjoittelujaksolla eteen tulleista ongelmista. Simulaation tarkoituksena on jäljitellä ongelmallista tilannetta, jossa opiskelijaohjaajan tulee toimia todellisen tilanteen mukaisesti (Vaajoki & Saaranen 2016). Haasteellisena opiskelijana toimii tällä kertaa yksi opettajista, harjoittelun ohjaaja ja osastonhoitaja löytyvät rohkeista työpajaan osallistujista. Opiskelijaohjauskeskustelu toteutettiin simulaatiotilassa ja muut tarkkailijoina toimivat ohjaajat seurasivat tilannetta videoyhteyden kautta erilliseen luokkatilaan.

Simuloitavan tilanteen tapahtumat oli valittu kliinisten hoitotyön opettajien ja sairaanhoitopiirin opiskelijaohjaajien välisissä keskusteluissa esiin nousseiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Ohjaajat ovat kokeneet erilaiset haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet kuormittaviksi ja osittain myös pedagogisten taitojen riittämättömyyttä tilanteessa, jolloin opiskelija käyttäytyy poikkeavalla, epäammattimaisella tavalla. Opiskelijaohjaajien mukaan haasteelliset tilanteet liittyvät mm. työelämän sääntöihin sitoutumattomuutena sekä sopimattomina vuorovaikutustaitoina (Juntunen, Tuomikoski, Ruotsalainen, Kääriäinen 2016). Tässä simuloidussa tilanteessa opiskelija ei nähnyt ollenkaan rooliaan työyhteisön jäsenenä vaan ajatteli voivansa opiskelijana tehdä harjoitteluaan vähän niin kuin huvittaa. Haasteellisissa opiskelijaohjauksissa yhteistyö opiskelijaohjaajan, opiskelijan ja ohjaavan opettajan välillä on tärkeää. Opiskelijan osatavoitteiden ja yhteisten pelisääntöjen laatiminen mahdollistaa harjoittelun tavoitteiden saavuttamista (Juntunen, Tuomikoski, Ruotsalainen, Kääriäinen 2016).

Simuloiduissa tilanteissa harjoittelun ohjaajina toimineet koulutukseen osallistuvat opiskelijaohjaajat osasivat taitavasti ohjailla keskustelua, rakentavasti kohti opiskelijan harjoittelun oppimistavoitteita ja toimintaperiaatteita. Opiskelijaohjaajien tulee hyödyntää monipuolisesti erilaisia ohjauskeinoja. Tukea tavoitteellista oppimista, antaa jatkuvaa palautetta, laatia selkeitä, yhteisiä sääntöjä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden haasteiden tunnistaminen ja niiden puheeksi ottaminen edellyttävät varhaista puuttumista ongelmiin. Opiskelijaa tukevan ohjaussuhteen luomiseen kuuluvat yksiköllisyyden huomioinen, avoimuus, positiivinen kannustus sekä ymmärtävä suhtautuminen. (Juntunen, Tuomikoski, Ruotsalainen, Kääriäinen 2016).

Tässä simulaatiotilanteessa luokkatilassa tarkkailijan roolissa olevat opiskelijaohjaajat seurasivat tilanteen etenemistä, sekä merkitsivät havaintojaan havainnointilomakkeeseen, joka oli tilannetta varten laadittu pohjautuen Juntunen ym. 2016 artikkeliin. Simuloinnin jälkeen kokoonnuttiin oppimiskeskustelua varten luokkatilaan ja tilannetta purettiin yhdessä kaikkien osallistujien kesken ennalta laadittujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Oppimiskeskustelu auttoi huomaamaan miten  paljon erilaista ohjausosaamista opiskelijaohjaajilla on, mitä asioita olisi voinut tehdä toisin ja millä tavalla omia opiskelijaohjaajataitoja voisi kehittää eteenpäin.

Simulaatio-osaamispajaan osallistuneet opiskelijaohjaajat kokivat pääsääntöisesti saaneensa uudenlaisen kokemuksen simulaatiosta oppimismenetelmänä. Simuloidahan voi myös ihan yksinkertaisia tilanteita! Harjoittelun opiskelijaohjaajina skenaariossa toimineet sairaanhoitajat onnistuivat rooleissaan mahtavasti ja keskustelua herättikin se, miten aidoissa opiskelijaohjaustilanteissa aina jaksaisi olla yhtä kärsivällinen.

Lähteet:

Juntunen, J., Tuomikoski A-M., Ruotsalainen, H. & Kääriäinen, M. 2016 Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet terveysalalla – opiskelijaohjaajien käsityksiä. Hoitotiede 2016, 28 (2), 123-136.

Rall 2013. Kirjassa: Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa.2013. Fioca.

Rosenberg,P., Silvennoinen, M., Mattila, M-M. & Jokela, M. Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa.2013. Fioca.

Vaajoki, A. & Saaranen, T. 2016. Simulaatio-oppiminen. Kirjassa: Terveysalan opettajan käsikirja toim. Saarinen, T., Koiuvula, M., Ruotsalainen, H., Wärna-Furu, C. & Salminen, L. 2016

Kirjoittajat: Kllinisen hoitotyön opettajat Franck Teija, Myllymäki Annukka ja Lakanmaa Riitta-Liisa Turun AMK:sta