Sairaanhoitajan rooli lääkärinkierrolla

Lääkärinkierto on yksi sairaalaosaston tunnetuimmista tapahtumankuluista. Lääkärikiertoja on erilaisia, mutta perinteisesti lääkäri kiertää yhdessä sairaanhoitajan ja muiden henkilökunnan jäsenten kanssa potilashuoneissa tapaamassa potilaita ja keskustelemassa potilaan hoidosta. Vaikka sairaanhoitajilla on kierroilla oma tärkeä roolinsa, on heidän näkökulmastaan tehtyä tutkimusta lopulta varsin vähän varsinkin suomalaisessa sairaalaympäristössä. 

Turun Ammattikorkeakoulussa tehtiin sairaanhoitajaopiskelijoiden toimesta opinnäytetyö, jossa kartoitettiin teemahaastattelun avulla sairaanhoitajien (n=3) kokemuksia heidän roolistaan lääkärinkierroilla. Tavoitteena oli luoda haastattelujen tulosten perusteella vinkkilista sairaanhoitajille erityisesti potilaslähtöisyyden edistämiseksi lääkärinkierroilla. Haastatteluaineistoa analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli lääkärinkierroilla. Tärkeimmäksi sairaanhoitajan rooliksi koettiin tehtävä potilaan edunvalvojana, varsinkin tilanteissa, joissa potilas ei itse kykene osallistumaan täysivaltaisesti kiertotilanteeseen. Myös rooli tietojen esittäjänä lääkärinkierrolla koettiin tärkeäksi, sillä sairaanhoitaja yleensä tuntee potilaat erityisen hyvin, koska he osallistuvat potilaan päivittäiseen hoitoon. Näiden kahden roolin täyttäminen edellyttää hoitajalta ammattitaitoa, asiantuntemusta sekä potilaan tilanteen tuntemista. Erona tutkimuskirjallisuuteen rooli tietojen kirjaajana koettiin jaetuksi lääkäreiden kanssa, kun taas kansainvälisissä artikkeleissa se kuvattiin yleensä erityisesti sairaanhoitajien tehtäväksi. Myös johtava rooli lääkärinkierto-tilanteissa koettiin vieraaksi, haastateltavat kokivat lääkäreillä olevan johtava rooli sairaanhoitajan sijaan. Haastattelun perusteella sairaanhoitajan roolit tyypillisellä lääkärinkierrolla ovat vahvasti sidoksissa potilaslähtöisyyteen. Sairaanhoitaja voi omalla toiminnallaan ja ammattitaidollaan vaikuttaa positiivisesti potilaan kokemuksiin lääkärinkierrosta ja sitä kautta edistää potilaslähtöisyyttä. Tärkeimmiksi keinoiksi potilaslähtöisyyden lisäämiseksi nousivat potilaan kunnollinen huomioiminen ennen kiertoa ja sen aikana, valmistaminen kiertoa varten, sekä osallistuttaminen lääkärinkiertoon.

Konkreettisesti sairaanhoitajan täytyy muistaa huomioida potilas kiertotilanteessa ja antaa potilaalle tilaa esittää kysymyksiä ja kertoa oman mielipiteensä. Täytyy muistaa rauhoittaa tilanne ja kunnioittaa potilaan yksityisyydensuojaa poistamalla ylimääräiset henkilöt tilasta. Kierron jälkeen sairaanhoitaja voi varmistaa, että potilas varmasti ymmärsi, mitä lääkärinkierrolla keskusteltiin. Sairaanhoitajaopiskelijoiden olisi hyvä päästä mahdollisimman aikaisin mukaan lääkärinkierrolle, koska niistä oppii paljon ja kiertotilanteen hallinta vaatii kokemusta.

Aiheesta riittäisi paljon jatkotutkimusaiheita, esimerkiksi sairaanhoitajien tietämyksen kartoitusta tunnistetuista rooleista ja niiden tehtävistä.

Opinnäytetyö katsottavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/266288

Kirjoittajat: Janne Toppala ja Noora Tuuri (sairaanhoitajaopiskelijat) sekä Tuija Leinonen (yliopettaja) Turku AMK

Yhteystiedot: tuija.leinonen(at)turkuamk.fi