STEPPI on perushoidon kehittämis- ja tutkimushanke Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Sen tavoitteena on kehittää perushoidon laatua asettamalla sille näyttöön perustuvat minimikriteerit, yhtenäistämällä toimintatapoja ja kehittämällä arvioivaa kirjaamista. Minimikriteerien osa-alueet ja minimikriteerit pohjautuvat tutkimusnäyttöön, hoitoisuuteen ja käytännön kokemuksesta esille tulleeseen hoitohenkilökunnan kokemukseen. Kriteereihin kuuluu 12 osa-aluetta, joihin on määritelty tietyt standardit, joiden tulisi perushoidossa täyttyä. Näiden standardien avulla perushoidon laatua pystytään mittaamaan, mikä edesauttaa tulevaisuudessa perushoidon laadun tarkkailua ja kehittämistä. Nämä 12 osa-aluetta ovat ihon kunto ja hygienia, aseptiikka, erittäminen, suunhoito, ravitsemus, pahoinvointi, liikkuminen ja asentohoito, nukkuminen ja lepo, verenkierto, hengittäminen, kivunhoito, sekä tunteet.
Opinnäytetyössä ”STEPPI-kriteereiden tunnettavuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä” kartoitettiin hoitajien tietämystä perushoidon standardeista. Tutkimus toteutettiin tekemällä Kahoot kysely- ja visailusovelluksella kysely hoitajille ”KevätStepahdus 2019” -koulutuspävässä. Kyselyyn osallistui 35 hoitajaa, joista suurin osa oli ”steppiagentteja” eli hoitajia, jotka ovat osastoilla päävastuussa STEPPI-kriteereiden toteutumisen havainnoinnista. Kysymykset laadittiin VSSHP:n lähettämän materiaalin sekä kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Jokaisesta 12 osa-alueesta tehtiin vähintään yksi kysymys. Kysymyksen muodostuivat monivalinnoista sekä totta- vai tarua -kysymyksistä. Kahoot- sovellukseen vastaaja kirjautui omalla puhelimellaan. Sovellus arpoo pelaajalle oman nimimerkin, jonka kautta hän pääsee vastaamaan kysymyksiin. Kukin kysymys näkyy isolta kankaalta ja vastaajat näkevät vastausvaihtoehdot puhelimistaan. Vastausaikaa jokaisen kysymyksen kohdalla oli 20 sekuntia.
Tulosten mukaan suurin osa hoitajista tuntee STEPPI-kriteerit ja osaa toimia niiden mukaisesti. Eri osa-alueiden tuntemuksessa oli kuitenkin eroavaisuuksia. Parhaiten tunnettuja osa-alueita olivat aseptiikka, kipu, erittäminen, ravitsemus, verenkierto sekä tunteet. Heikommin tiedettyjä olivat ihon hoitoa ja hygieniaa, liikkumista ja asentohoitoa, hengittämistä, suunhoitoa, sekä pahoinvointia koskevat kysymykset. Hälyttävimmät vastaukset tulivat asentohoitoa sekä ihonhoitoa koskeviin kysymyksiin. Puolet hoitajista osasi tunnistaa painehaavariskipotilaan ja ainoastaan 8 hoitajaa tiesi asentohoidon oikean kallistuskulman. Painehaavoista syntyy suuria kustannuksia terveydenhuollolle, vaikka ne olisivat ehkäistävissä hyvällä perushoidolla. Siksi onkin tärkeää pyrkiä kehittämään perushoidon laatua.
Tulosten perusteella voidaan puuttua ongelmakohtiin ja järjestää lisäkoulutusta hoitajille heikommin tiedettyihin osa-alueisiin liittyen. Näin saadaan kehitettyä perushoidon laatua, ennaltaehkäistyä osa sairauksista, vähennettyä potilaiden kärsimystä sekä pienennettyä terveydenhuollon kustannuksia. Opiskelijoille pitäisi painottaa perushoidon tärkeyttä koko opintojen ajan, sillä sitä tarvitsee melkein missä vain. STEPPI-kriteereitä voitaisiin käyttää myös perushoidon opetuksen tukena.
Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: https://www.theseus.fi/handle/10024/261093
Kirjoittajat: Veera Wikström (sairaanhoitajaopiskelija) ja Tuija Leinonen (yliopettaja) Turku AMK
Lisätietoja: Tuija Leinonen, tuija.leinonen(at)turkuamk.fi