Artikkeleiden kirjoittamista, tapahtumiin osallistumista ja materiaalin tuottamista terveyden edistämiseen. Kaikkea tätä ja paljon muutakin voi päästä tekemään, kun opiskelee terveys- ja sosiaalialan hankkeessa.
Hankkeissa opiskelija oppii opintojakson tavoitteita ja sisältöä samalla, kun hän työskentelee projektityöntekijöiden, opettajien, tutkijoiden ja työelämän edustajien rinnalla. Työelämän kehittämishankkeissa teoria ja käytäntö yhdistyvät tutkivaksi ja kehittäväksi työotteeksi. (Komonen, K. 2007.) Hankkeissa opiskelu tarjoaa työelämäkeskeisyyden näkökulmasta rikkaan opiskeluympäristön (Isohanni, T. 2015).
Projektityöskentelyssä opiskelijat voivat olla mukana uusien toimintamallien, käytänteiden ja tuotteiden kehittelyssä työelämässä. Opiskelijoiden osallistumisesta voi olla hyötyä myös työyhteisössä, mikäli yhteisö osaa hyödyntää opiskelijan tuoretta tietämystä ja uusia näkökulmia. (Katajamäki, E. 2010.) Opiskelut projektissa voivat auttaa hoitoalan opiskelijoita yhdistämään teoriatietoa käytäntöön, opettaa tiimi- ja yhteistyötä sekä auttaa opiskelijoita tutustumaan hoitotyön eri rooleihin. (Bassi, S. 2011.) Projektioppimisessa erityisesti tiimin merkitys korostuu. Tiimityöskentely koetaan muun muassa haasteena, motivoijana, ammatti-identiteetin kasvattajana, vastuun jakamisena ja kehittämisenä. (Vesterinen, P. 2001.) Tiimityöskentelyssä sekä kommunikaatio- että tiimityötaidot vahvistuvat (Feathera, R. ym. 2017).
Opinnäytetyötä, vapaavalintaisia opintoja ja harjoittelua
Eri tutkimuksissa esiin tulleet näkökulmat siitä, miten hankkeet ja projektit voivat auttaa opiskelijaa oppimaan, tuntuvat toteutuvan myös omassa elämässäni ja oppimisessani. Aloitin viime syksynä terveydenhoidon opinnäytetyön tekemisen EDDIS-hankkeeseen (A Digital Program for Sexual Education in Secondary School). EDDIS-hanke tuottaa digitaalista seksuaalikasvatusmateriaalia yläkouluikäisten nuorten käyttöön kansainvälisessä yhteistyössä. Hankkeen pääideana on saada nuoret itse osallisiksi oppimateriaalin suunnitteluun ja toteutukseen. Osana opinnäytetyötä tein hankkeelle digitaalista seksuaalikasvatusmateriaalia. Opinnäytetyön jälkeen opiskeluni hankkeissa on jatkunut niin vapaavalintaisten opintojen kautta kuin harjoittelunakin.
”Opiskelijoille pyritään mahdollisuuksien mukaan
mahdollistamaan monipuolinen opiskelu hankkeissa,
jolloin myös osaaminen niin sisällön
kuin hanketyönkin osalta vahvistuu.”
Hankkeissa olen päässyt tekemään oman kiinnostuksen mukaan hyvin konkreettisia asioita kuten terveysneuvontaa, esityksiä ja sisältöä verkkoon. Hankkeissa on myös mahdollista opetella kirjoittamaan artikkeleita, joilla lisätään hankkeen ulkopuolisten tahojen tietoisuutta hankkeesta. Opintojen tekeminen hankkeessa vaatii paljon itsenäistä työotetta ja itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuus on hyvin tärkeä edellytys sille, että hankkeissa opinnot edistyvät. Toisaalta se antaa vapautta ja joustoa siinä, millaiseksi omat harjoittelupäivät muodostuvat.
Mielestäni yksi hyvä ja ehkä yleisin väylä, jota kautta voi opintoja tehdä hankkeeseen on juuri opinnäytetyö. Opinnäytetyön tekeminen hankkeeseen tuntui mielestäni mielekkäältä, koska tekemäni työ edistää hanketta, jolloin opinnäytetyöstä on konkreettista hyötyä. Tällöin opinnäytetyö on myös osa suurempaa kokonaisuutta eikä jää vain yksittäiseksi työksi. Hankkeessa oppii verkostoitumista eri tahojen kanssa sekä tutustuu myös muihin terveysalan toimijoihin.
Uudenlaista näkökulmaa hoitotyöhön
Kysyin opiskelukokemuksia myös terveydenhoitajaopiskelija Julia Erweltä. Erwe on myös tehnyt opinnäytetyön EDDIS-hankkeeseen sekä tehnyt harjoittelua niin EDDIS-hankkeeseen kuin Luontoliikuntaa sydämeen ja mieleen 2019─2020 -hankkeeseen. Hankkeissa hän pääsi muun muassa osallistumaan yläasteelle seksuaalikasvatukseen liittyviin monialaisiin päiviin Vasaramäen kouluun sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan Luontoliikuntaa sydämeen ja mieleen -hankkeen järjestämää koulutuspäivää.
Vasaramäen koulun monialaisissa päivissä 9.-luokkalaisille pidettiin kolmen koulupäivän mittainen kokonaisuus, jossa oppilaat tutustuivat seksuaalikasvatuksen aiheisiin ja osallistuivat itse seksuaalikasvatusmateriaalin suunnitteluun ja tuottamiseen. Ensimmäisenä päivänä oppilaat kuulivat luennoilla seksuaalisuuteen liittyvistä aiheista kuten seurustelusta, seksuaalioikeuksista sekä turvallisesta seksistä. Seuraavina päivinä nuoret suunnittelivat ja toteuttivat EDDIS-hankkeen digitaaliselle oppimisalustalle tulevia tehtäviä.
Erwe pitää opiskelua hankkeissa antoisana ja mielenkiintoisena. Hanketyöskentely toi hänelle uudenlaista näkökulmaa hoitotyöhön ja uuden vaihtoehdon urasuunnitelmille. Hän kertoo kokemuksestaan, että hanketyöskentely opettaa paljon innovatiivisuudesta ja uuden kehittämisestä.
Myös Erwe korostaa opiskelijan itsenäistä työotetta ja aktiivisuutta. Hänen kokemuksestaan opiskelijana saa ja joutuu itse vaikuttamaan harjoittelupäivien sisältöön ja pituuksiin, mikä tietenkin vaatii paljon opiskelijalta, sillä opiskelijalle jää suuri vastuu omasta oppimisesta ja tuntimäärien suorittamisesta. Toisaalta hän kokee, että hankkeessa opiskelijana oleminen on jokseenkin tasavertaisempaa muihin harjoittelupaikkoihin verrattuna.
”Välillä minulta jopa pääsi unohtumaan, että olin hankkeessa opiskelijana, sillä toisinaan minusta tuntui, että eläytyessäni työhön olin osa työryhmää siinä missä muutkin.”, Erwe kertoo.
Kirjoittajat:
Pihlman Olga, terveydenhoitajaopiskelija ja Aarnio Heli, hoitotyön lehtori, Turun AMK
Lähteet:
Bassi, S. 2011. UNDERGRADUATE NURSING STUDENTS’ Perceptions of Service-Learning Through a School-Based Community Project. Nursing Education Perspectives. May / June Vol.32 No.3.
Feathera, R.; Carrb, D; Garlettsc, D and Reising, D 2017. Nursing and medical students teaming up: Results of an interprofessional project. JOURNAL OF INTERPROFESSIONAL CARE 2017, VOL. 31, NO. 5, 661–663.
Isohanni, T. 2015. Ammattikorkeakoulusta työelämään. Kokemuksia työelämävalmiuksista ja työelämälähtöisyydestä. Pro gradu -työ. Kasvatustiede. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 29.4.2020.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/46263/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201506102260.pdf
Katajamäki, E. 2010. Moniammatillisuus ja sen oppiminen. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta. Väitöskirja. Kasvatustieteiden laitos. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 30.4.2020. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66639/978-951-44-81529.pdf?sequence=1
Komonen, K. 2007. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminta oppimisympäristönä. Työelämätutkimus 2/2007. Viitattu 29.4.2020. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87590/46606
Vesterinen, P. 2001. Projektiopiskelu ja -oppiminen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän yliopisto. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 189. Viitattu 30.4.2020. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/13343/9513911691.pdf?sequ