Opiskelijaohjaajien arviot omasta ohjausosaamisestaan
Opiskelijaohjaajien arviot omasta ohjausosaamisestaan
Opiskelijaohjaajien arviot omasta ohjausosaamisestaan
Karjalainen ja kumppanit (2015) ovat tutkineet hoitotyön opiskelijaohjaajien ohjausosaamisesta yhdessä suomalaisessa sairaanhoitopiirissä. Kyselytutkimuksessa vastaajia oli 618 (vastausprosentti 16).
Keskeisiä tuloksia
Kaiken kaikkiaan opiskelijaohjaajat arvioivat ohjausosaamisensa hyväksi tai tyydyttäväksi.
Tutkimuksen perusteella ohjaajat arvioivat osaavansa tukea hyvin opiskelijan tiedon prosessointia (54 % osaa hyvin). He arvioivat osaavansa hyvin vastavuoroisen ohjauskeskustelun (65 % osaa hyvin). He myös arvioivat osaavansa hyvin kehittävän palautteenannon ja arvioinnin.
Sen sijaan, kehitettävää ohjaajat arvioivat olevan opiskelija tavoitteellisen ohjauksen tukemisessa (44 % osaa hyvin, 8 % heikosti). Lisäksi he arvioivat osaavansa tyydyttävästi analyyttisen (58 % osaa tyydyttävästi) ja suunnitelmallisen ohjauskeskustelun (61 % osaa tyydyttävästi). Yli puolet (56 %) heistä arvioi opiskelijalähtöisen palautteenanto- ja arviointiosaamisensa tyydyttäväksi.
Mihin tulosten valossa tulisi ohjaajien osaamisessa jatkossa panostaa?
- Kokonaisuutena tavoitteellinen ohjausosaaminen arvioitiin tyydyttäväksi. Opiskelijoiden osaamistavoitteisiin perehtymiseen ja niiden mukaista ohjauksen tukemista tulisi jatkossa kehittää.
- Suunnitelmallisessa ohjauskeskusteluosaamisessa oli myöskin kehitettävää. Ohjauskeskusteluosaaminen on keskeinen osa onnistunutta ohjausta ja sen merkitys ohjatun harjoittelun onnistumiseen on huomattava. Opiskelijat eivät välttämättä koe työnteon aikana käytyjä keskustelu ohjauskeskusteluina. Keskusteluille olisi hyvä varata rauhallinen aika ja paikka, jotta se tukisi opiskelijaa paremmin.
- Opiskelijalähtöinen palautteenanto- ja arviointi arvioitiin tyydyttäväksi. Opiskelijan ammatillisen kehittymisen kannalta palautteenannolla ja arvioinnilla on todettu olevan erityisesti merkitystä, joten palautteenantoon ja arviointiin tulisi kiinnittää huomiota.
Lähde: Karjalainen T, Ruotsalainen H, Sivonen P, Tuomikoski A-M, Huhtala S, Kääriäinen M. 2015. Opiskelijaohjaajien arviot omasta ohjausosaamisestaan. Hoitotiede 27(3) 183-198.