Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin opiskelijaohjaajat viettivät yhteistä koulutuspäivää 27.11.2018. Koulutuspäivä toteutettiin piknik-risteilyn muodossa, joka tarjosi puitteet koulutuksen sisällöllisen puolen lisäksi opiskelijaohjaajien verkostoitumiseen ja virkistymiseen. Koulutuspäivän markkinointi osoittautui onnistuneeksi: merelliseen tapahtumaan ilmoittautui yhteensä 61 osallistujaa täyttäen koko varauskiintiön.
Koulutuspäivä järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Turun ammattikorkeakoulun jaTurun yliopiston hoitotieteen laitoksen kesken. Koulutuspäivän suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat hoitotieteen laitoksen opettajaopiskelijat osana 'Terveysalan opettajan pedagogiset ratkaisut' - kurssiin kuuluvaa projektityötä. Projektin ohjaajina toimivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin opetuskoordinaattori, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun ammattikorkeakoulun kliinisen hoitotyön opettajat sekä Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen yliopistonlehtori. Koulutuspäivän teemoiksi valikoituivat 'haastava opiskelijaohjaus' ja 'jatkuva arviointi' aikaisimpien koulutuspäivien palautteiden perusteella. Projektilta tilattiin aiheiden koulutuksen lisäksi työkalut ohjattua harjoittelua tukemaan ja nämä esiteltiin koulutuspäivässä opiskelijaohjaajille.
Koulutuspäivä aloitettiin haastavan opiskelijaohjauksen teemalla. Opiskelijaohjaajat orientoituivat aiheeseen kirjoittamalla sekä keskustelemalla ryhmissä omista kokemuksistaan. Kirjoitettujen kokemusten työstämistä jatkettiin myöhemmin koulutuspäivän edetessä ryhmä- ja pariharjoitusten muodossa. Luento-osuudessa keskityttiin ohjauksessa esiintyviin mahdollisiin haasteisiin ja toimintaan haasteiden ilmetessä. Ohjaussuhteessa esiintyvät haasteet jaoteltiin kirjallisuuden perusteella ohjaussuhteeseen liittyviin haasteisiin ja opiskelijan elämätilanteeseen, asenteeseen tai motivaatioon, toimintaan ja osaamiseen tai oppimiseen liittyviin haasteisiin (esim. Cederbaum & Klusaritz 2009; Juntunen et al. 2016). Toiminnassa korostettiin ongelman tunnistamisen ja potilasturvallisuuden takaamisen tärkeyttä (esim. Luhanga et al. 2008). Työkaluksi opiskelijaohjaukseen laadittiin 'Varhainen tuki haastavassa opiskelijaohjauksessa' -protokolla. Tämä koostuu toimintakaaviosta haastavassa ohjaustilanteessa, kirjallisista toimintaohjeista sekä ohjaajan ja opiskelijan yhteistyössä täytettävästä keskustelumuistiosta. Opiskelijaohjaajat antoivat rakentavaa palautetta protokollosta ja sitä kehitettiin saatujen palautteiden perusteella. Jatkossa 'Varhainen tuki haastavassa opiskelijaohjauksessa' -protokolla on löydettävissä opiskelijaohjaajien Moodle-alustalta.
"Haastavan ohjauksen sanoittaminen auttaa ohjaajaa ja myös opiskelijaa
tunnistamaan ongelman ja mahdollistaa löytämään ratkaisuja."
Kuva 1. Opiskelijaohjaajilla oli omia kokemuksia jaettavana haastavista tilanteista opiskelijaohjauksessa.
Kuva 2. Kliinisen hoitotyön opettajien Leena Waltan ja Heikki Ellilän puhuivat tunteiden merkityksestä opiskelijaohjauksessa.
Koulutuspäivän toinen teema oli opiskelijan tavoitteisiin perustuva jatkuva arviointi ja palautteen antaminen. Kirjallisuuden mukaan opiskelijat eivät saa riittävästi palautetta (Teuho et al. 2017) ja myös opiskelijaohjaajat kokevat palaute- ja arviointitaitonsa puutteellisiksi (Karjalainen et al. 2015). Aiheeseen orientoivana tehtävänä opiskelijaohjaajat tunnistivat tekijöitä, jotka käytännön opiskelijaohjauksessa estävät tavoitteisiin perustuvaa palautteenantoa. Näitä olivat muun muassa kiireinen työ ja vaihtuvat ohjaajat, puutteellinen palautekulttuuri, koettu vaikeus rakentavan palautteen antamisessa, liian abstraktit tavoitteet sekä opiskelijan kyvyttömyys ottaa palautetta. Opettajaopiskelijan luento-osuudessa käsiteltiin käytännönläheisestä näkökulmasta hyvien tavoitteiden merkitystä ja laatimista, jatkuvan palautteen saamisen merkitystä opiskelijan oppimisessa sekä sitä, millaista hyvä palaute on ja miten sitä kannattaisi antaa (esim. Clynes & Raftery 2008; Wells & McLoughlin 2014). Päivän päätteeksi esiteltiin vielä 'Harjoittelupäiväkirja' -arviontivihkonen. Sen kehittämisen lähtökohtana toimi useilla osastoilla jo käytössä oleva opiskelijan "reissuvihko". Kehittämisen teemoja olivat tavoitteiden näkyväksi tekeminen, opiskelijan vastuun, suunnitelmallisuuden ja itsereflektion korostaminen, palautteen jatkuvuus sekä positiivisen ja rakentavan palautteen huomiointi. Opiskelijaohjaajat antoivat "Harjoittelupäiväkirjasta" palautetta SWOT-taulukon avulla ja arviointivihkosta muokataan annettujen kehitysehdotusten ja palautteen perusteella. Muokkausten jälkeen se on saatavilla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin opiskelijakoordinaattori Tiina Tarrin kautta.
"Saatiin ideoita ensi keväänä aloittavien
opiskelijoiden kanssa toimimiseen (muutoksia tavoitteiden laatimisessa,
palautteen annossa mahd. viikoittain...)."
Kuva 3. Jatkuvan arvioinnin teemassa harjoiteltiin esteiden tiedostamista.
Kuva 4. Opettajaopiskelijat Anna-Sofia ja Sunna.
Koulutuspäivä osoittautui varsin onnistuneeksi ja opiskelijaohjaajat antoivat päivästä pääosin positiivista palautetta. Keskustelu osallistujien välillä oli vilkasta ja näkemyksiä ja kokemuksia jaettiin runsaasti. Keskustelun osuudelle opiskelijaohjaajat myös toivoivat palautteissa vielä lisää aikaa. Koulutuspäivä piknik-risteilyn muodossa koostuen sekä osallistavista opetusmenetelmistä että perinteisemmästä luento-opetuksesta voidaan todeta toimivaksi yhdistelmäksi. Koulutuspäivän teemojen suunnittelussa on tärkeää jatkossakin kuunnella opiskelijaohjaajia ja näin taata teemojen valinta ohjaajien tarpeista lähteviksi.
"Uusia innovatiivisia ideoita
opiskelijaohjaukseen."
"Kiitos
mielenkiintoisesta ja monipuolisesta ohjelmasta! Sain paljon
uusia eväitä opiskelijaohjaukseen."
Kirjoittajat: Sunna Rannikko & Anna-Sofia Korteniemi, Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen opettajaopiskelijat
Kursiivilla merkityt tekstit ovat suoria lainauksia opiskelijaohjaajien antamista kirjallisista kommenteista. Kuvissa
näkyviltä osallistujilta on saatu lupa kuvien julkaisulle. Koulutuspäivän PowerPoint-diat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä KHO-blogissa.
Lähteet:
Cederbaum J & Klusaritz HA. 2009. Clinical instruction: using the strengths-based approach with nursing students. Journal of Nursing Education 48(8), 422-428.
Clynes, M. P. & Raftery S. E. C. 2008. Feedback: An essential element of student learning in clinical
practice. Nurse Education in Practice 8, 405-411.
Juntunen J,
Ruotsalainen H, Tuomikoski AM & Kääriäinen M. 2016. Haasteelliset opiskelijaohjaustilanteet terveysalalla - opiskelijaohjaajien käsityksiä. Hoitotiede 28(2), 123-136.
Karjalainen, T., Ruotsalainen, H., Sivonen, P., Tuomikoski, A-M, Huhtala, S. & Kääriäinen,
M. 2015. Opiskelijaohjaajien arviot omasta ohjausosaamisestaan. Hoitotiede 27 (3), 183-198.
Luhanga F, Yonge O & Myrick F. 2008. Strategies for Precepting the Unsafe Student. Journal for Nurses in
Staff Development 24(5), 214-219.
Teuho, S., Roto, H., Sulonen, T., Vikberg-Aaltonen, P. & Sankelo, M. Terveysalan opiskelijoiden kielteiset kokemukset harjoittelun aikana. Tutkiva Hoitotyö 15 (1), 10-17.