TAUSTAA
Pinta-alaltaan valtavassa Mongoliassa asuu vain noin 3 miljoonaa asukasta, josta edelleen yli puolet asuu hyvin kaukana kaupungeista ja harjoittaa perinteisiä paimentolaisiammatteja.
Mielenterveyshäiriöt, erityisesti päihteiden väärinkäyttö, ovat yksi suurimmista kansanterveyteen liittyvistä ongelmista Mongoliassa. Tupakointi on hyvin yleistä ja erityisesti miesten elinajan odote on hyvin lyhyt. Mielenterveys- ja päihdehoitotyö on maassa aliresurssoitu. Mongoliassa on vain yksi psykiatrinen sairaala pääkaupunki Ulan Bataarissa, psykiatrista avohoitoa ei käytännössä ole. Psyykkiset sairaudet aiheuttavat stigmatisoitumista, joka johtaa helposti syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Suurin osa psykiatrista hoitoa tarvitsevista ei saa minkäänlaista tarvitsemaansa apua.
Mongoliassa mielenterveysongelmat muodostavat raskaan tautitaakan
Olosuhteet hoitotyön toteuttamiselle maan ainoassa psykiatrisessa sairaalassa ovat melko hyvät: osastoilla on puhdasta, rauhallista ja potilaat voivat osallistua aktiviteetteihin, kuten askarteluun ja kuntosaliharjoitteluun. Lääkkeitä on saatavilla ja potilaisiin suhtaudutaan asiallisesti. Lääkäreitä oli potilasmäärään nähden verraten runsaasti, toisin hoitohenkilöstön määrä on vähäinen ja suurin osa hoitajista oli kouluttamatonta apuhenkilöstöä. Kaiken kaikkiaan hoitokulttuuri on hyväntahtoista, potilaista pyritään huolehtimaan hyvin. Samanaikaisesti on hoito hyvin paternalistista. Sairaanhoitajien ammattiprofiili on melko alhainen ja järjestelmä erittäin lääkärivetoinen. Kaiken kaikkiaan hoitojärjestelmä on autoritäärinen ja hyvin hierakkinen, kuten koulutusjärjestelmäkin.
Kuva: Psykiatrisessa sairaalassa
Mongoliassa on yksi psykiatrinen sairaala, jossa hoito-olosuhteet näyttivät kelvollisilta
Hoitolan koulutus on hyvin perinteistä ja opettajakeskeistä. Lääkärit toimivat luennoitsijoina ja käytännön harjoittelujaksoilla opiskelijat ovat osa työvoimaa. Opetustiloissa opiskelijoilla on työasut päällään ja naisopiskelijoiden kutreilla on valkoiset hilkat, miehillä leikkaussali myssyä muistuttavat päähineet. Erilaisia havaintovälineitä on käytössä runsaasti, toisin ne ovat melko vanhanaikaisia ja tietokoneita tai verkkopedagogiikkaa ei opetuksessa käytetä. Mielenterveys- ja päihdetyön opiskelu rajoittuu kuuteentoista luentoon ja 3-4 päivän käytännön harjoitteluun.
Kuva: Sairaanhoitajaopiskelijat oppimassa
HANKE
EU rahoittamaan Capacity Building ohjelmasta rahoituksensa saava kehittämishanke kestää 3 vuotta ja siihen osallistuvat seuraavat toimijat: Essex University UK, joka myös johtaa hanketta, professori Fiona Nolanin toimiessa hankkeen johtaja. Muita eurooppalaisia toimijoita ovat Turun AMK ja Utrecht University of Applied Sciences, Alankomaista. Turun AMK:sta hankkeessa työskentelevät yliopettajat Mari Lahti ja Heikki Ellilä sekä lehtori Joonas Korhonen, koulutusvastaava Mari Berglund ja hankesuunnittelija Arina Kiseleva.
Mongolialaiset hankepartnerimme ovat Mongolian kansallinen lääketieteellinen yliopisto, Enerelin lääketieteellinen instituutti sekä Etugen yliopisto. Liitännäispartnereita (associate partner) ovat Mongolian sairaanhoitajaliitto, South London and Maudsley NHS Foundation Trust, London South Bank University ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Suomesta.
Hankkeen tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa sairaanhoitajille jatkokoulutusohjelma, jonka avulla pyritään parantamaan mongolialaisten sairaanhoitajien tietotaitoa mielenterveys- ja päihdehoitotyöstä. Tarkemmat tavoitteet ovat 1) edistää hoitoalan opettajien opetustaitoja mielenterveystyön alueella 2) uudistaa opetustiloja ja -välineitä 3) kohentaa sairaanhoitajien kliinisiä taitoja mielenterveys- ja päihdehoitotyössä 4) nostaa sairaanhoitajien yhteiskunnallista - ja ammatillista statusta 5) synnyttää kansainvälisiä ammatillisia yhteyksiä niin opetuksen - kuin hoitotyönkin alueella ja 6) vähentää mielenterveysongelmien aiheuttamaa stigmaa. Hankkeessa toteutetaan neljään moduuliin jakautuva, mielenterveys- ja päihdehoitotyötä käsittelevä jatkokoulutus ohjelma. Ensimmäiseen ohjelmaan valitaan 12 opiskelijaa ja ohjelmaa tullaan kehittämään opiskelijoiden antaman palautteen perusteella.
Hankkeessa kehitetään mielenterveys- ja päihdehoitotyön jatkokoulutusta sairaanhoitajille
Hankkeen aluksi kartoitettiin siihen osallistuvien korkeakoulujen mielenterveys- ja päihdehoitotyön oppimis- ja toteuttamissuunnitelmia sairaanhoitajakoulutuksen osalta. Suunnitelmista poimittiin sopivammat aiheet ja toteuttamistavat, joita voitaisiin käyttää hankkeessa työstettävässä jatkokoulutusohjelmassa. Jatkokoulutusohjelman sisältö ja käytettävät oppimisalustat suunnitellaan yhdessä kaikkien osallistuvien tahojen kesken. Lisäksi hankkeen aluksi arvioidaan hankkeeseen osallistuvien maiden hoitotyön standardeja ja poimitaan niistä käyttökelpoisimmat hankeeseen.
Moment hanke aloitettiin kick-off kokouksessa Mongolian pääkaupungissa Ulan Bataarissa tammikuussa 2018. Kokoontumisen ohjelmaan kuului seminaareja, tutustumista sairaanhoitajakoulutukseen ja yliopistoon sekä opintokäynti psykiatriseen sairaalaan. Keväällä 2019 pidettiin hankekokous Lontoossa ja hankkeen eurooppalaiset toimijat osallistuivat myös Mongolian sairaanhoitajaliiton järjestämään konferenssiin lokakuussa 2019. Mongolialaisille partnereille järjestään tulevaisuudessa opintokäyntejä mielenterveyspalveluihin Suomessa, Hollannissa ja Englannissa.
Kuva: Uutta aloittaessasi tai vanhaa lopettaessasi heitä kivi/esine tähän ja kierrä kasan ympäri kolme kertaa ja ota ryyppy. Buddalainen rituaali.
Kirjoittajat: Heikki Ellilä, yliopettaja Turun AMK; Mari Berglund, koulutusvastaava Turun AMK; Joonas Korhonen, lehtori Turun AMK; Arina Kisaleva hankesuunnittelija, Turun AMK; Mari Lahti, yliopettaja Turun AMK.
Yhteystiedot: heikki.ellila(at)turkuamk.fi