Kansainvälisten ja vaihto-opiskelijoiden kliinisen harjoittelun ohjaamisen haasteita

Kansainvälisten - ja vaihtosairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaukseen tarvitaan selkeitä suuntaviivoja sekä käytännöllisiä työkaluja toimivan ohjaussuhteen luomiseen sekä harjoitteluiden aikana esiin nousevista ongelmista selviämiseen.   Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitkä asiat vaikeuttavat ja tukevat kansainvälisen - tai vaihto-opiskelijan kliinisen harjoittelun ohjaamista, sekä mitä ongelmia harjoitteluiden aikana tavallisesti nousee esiin. Tavoitteena oli tehdä opas sairaanhoitajille edellä mainittujen opiskelijaryhmien ohjaamisen tueksi.

Kansainvälisellä opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee suomalaisessa ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajatutkintoa englanniksi. Vaihto-opiskelija taas opiskelee Suomessa lyhyen aikaa tutkintoonsa kuuluvia opintoja. Opinnäyetyö toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston muodosti 25 artikkelia, jotka analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Suurimmaksi haasteeksi kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kohdalla nousi riittämätön kielitaito. Kun opiskelija ei puhu kunnolla suomea, hänen on haastavaa kommunikoida ohjaajansa sekä potilaiden kanssa. Myös hoitotyön dokumentointi on vaikeaa ilman kunnollista kielitaitoa. Ohjaajan näkökulmasta ei-suomenkielisen opiskelijan ohjaaminen voi olla stressaavaa, sillä ohjaajan on käytettävä vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä sekä tarvittaessa käännettävä potilaan puhetta englanniksi. Myös ohjaajan puutteellisen kielitaidon ja ajanpuutteen vuoksi jotkin hoidon osa-alueet saatetaan sivuuttaa liian hankalina. Harjoittelupaikan muun henkilökunnan osallistumista ohjaamiseen hankaloitti kielimuuri sekä arkuus kohdata vaihto-opiskelija. Sen sijaan  opiskelijan hyvä kielitaito sekä ohjaajan kyky käyttää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä tuki huomattavasti kansainvälisen opiskelijan ohjaamista. Ekstrovertit, motivoituneet ja hyvää englantia puhuvat opiskelijat kokivat kielimuurin pienenä haittana.

Kulttuurierot voivat vaikeuttaa kansanvälisen opiskelijan ohjaamista. Kulttuurierot eivät kuitenkaan nouse suureksi ongelmaksi, jos ohjaaja suhtautuu opiskelijoihin avoimesti ja positiivisesti. Eri kulttuurista tulevan opiskelijan ohjausta tukee myös se, että ohjaajalla on rohkeutta havainnoida omia ennakkoluulojaan, ja kysyä opiskelijalta suoraan häntä mietityttävistä asioista. Ohjaamista helpottaa myös koko osaston osallistuminen ohjaamiseen. Tällöin vastuu jakautuu tasaisesti, eikä yksi hoitaja uuvu haastavan tehtävän edessä.

Sopeutumisvaikeudet kohdemaassa kietoutuvat yhteen kielimuurin ja sosiaalisten kontaktien puutteen kanssa. Opiskelijan on usein vaikea sopeutua kohdemaan kulttuuriin, ja hän voi tuntea itsensä yksinäiseksi, eristäytyneeksi ja turhautuneeksi. Tilanne jatkui harjoittelussa, mikäli vaihto-opiskelijaa ei aktiivisesti oteta mukaan tiimin jäseneksi. Vaihto-opiskelijat kokivat, että heidän kohtaamistaan pelättiin tai vierastettiin, ja että sosiaalisia suhteita oli vaikea muodostaa lyhyen vaihtojakson aikana.

Vaihto-opiskelijat kokivat ongelmaksi tiedon ja perehdytyksen puutteen ennen harjoittelun alkua ja sen alussa. Käytännönasioista, kuten harjoittelupaikan sijainnista, sinne löytämisestä, suojavaatteista tai oman harjoittelupaikan erikoisalasta oltaisiin kaivattu lisää tietoa. Opiskelijat kokivat, että tiedon puute vaikeutti harjoitteluun valmistautumista. Myös harjoittelun tavoitteista haluttiin tietää etukäteen. Vaihto-opiskelijasta huolehtivainen, välittävä ohjaaja  koettiin erittäin tärkeäksi.

Opinnäytetyölle oli tarvetta. Tämä opinnäytetyö sekä siihen liittyvä opas ovat hyödyllisiä niin kansainvälisiä ja vaihto-opiskelijoita ohjaaville sairaanhoitajille kuin opettajille, osastonhoitajille, opiskelijoille ja opinto-ohjaajille. 

Kirjoittajat: Turun AMK:n sairaanhoitajaopiskelijat Karoliina Brownie, Olivia N’djeka Olamba, Maiju Kuivala, ja Turun AMK:n lehtori, TtT, Johanna Berg

Yhteystiedot: Johanna.berg(at)turkuamk.fi