Suvi Sataman tuoreen väitösuutisen otsikko oli hyvin kiinnostava ”Hyvinvoivassa työyhteisössä on tilaa myös haavoittuvuudelle ”. Väittelijä oli tutkinut ammattitanssijoiden kehollisuutta. Hän kirjoittaa, että suurin osa arkipäivän kommunikaatiostamme välittyy kehojemme kautta. Näin on myös hoito- ja ohjaustyössä.
Väitöstutkimus paljasti, miten ammatillinen liikkumatila laajentuu ennen kaikkea työssä koettujen vaikeuksien ja niistä selviytymisen kautta. Väittelijä toteaa osuvasti, että nykyään työn ihanteena on ajatus superihmisestä, joka on tehokas, omistautuva ja nopeasti suorittava. Heikkouksia peitellään eikä niitä haluta tuoda esille. Jokaisella yksilöllä on kuitenkin oikeus ja vapaus olla myös haavoittuvainen.
Viesti on minusta meille kaikille tärkeä, jotka kohtaamme työssämme uransa alku- tai loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. Haavoittuvuuden ymmärtäminen on voimavara, joka mahdollistaa opiskelijan tukemisen erilaisissa tilanteissa. Toimivassa ja oppivassa työyhteisössä haavoittuvuus hyväksytään.
Työyhteisön hyvinvointi kysymykset ovat meitä kaikkia koskettavia. Kuten väittelijä osuvasti toteaa: ”Emme ole tässä maailmassa koskaan yksin ilman muita, ja siksi kaikki pienet eleet ja ilmeet vaikuttavat arkipäivän työssä siihen, mitä saamme aikaan ja miten tulkitsemme toisiamme. Eleet ovat usein tiedostamattomia, mutta jos niiden merkitystä yrittää tiedostaa ja arvostaa, ymmärrämme paremmin toisiamme ja saamme siten paremmin voivan työyhteisön.”
Toivotan omasta ja koko kho-tiimin puolesta voimaannuttavaa kesää kaikille,
Kho Sini Eloranta, Turun AMK
(Väitös: KTM Suvi Satama, 19.5.2017, johtaminen ja organisointi