Hoitotyön mittarit osaksi terveysalan opiskelijoiden harjoittelujaksoja
Hoitotyön avuksi on kehitetty erilaisia mittareita potilaiden terveydentilan arviointiin. Mittareiden avulla arviointi voidaan suorittaa kaikille potilaille samalla tavalla, mikä mahdollistaa yhdenvertaisen ja korkeatasoisen hoidon. Hoitotyön erilaisia mittareita, testejä ja seulontatyökaluja käyttämällä saadaan tietoa hoidon tarpeen arviointiin ja toteuttamiseen. Mittareiden systemaattisella käytöllä saadaan myös nopeasti tietoa potilaan tilan muutoksista.
Turun ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaopiskelijoiden toimesta tehty opinnäytetyö keväällä 2019 perehtyi seitsemään eri hoitotyön mittariin ja niiden tunnettavuuteen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (Peiponen & Ranta - Yleisimpien hoitotyön mittareiden tunnettavuus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä). Käsiteltäviä mittareita olivat kipumittari VAS, kaatumisriskin FRAT-seulontatyökalu, vajaaravitsemusta seulova NRS-2002, painehaavojen Braden-riskimittari, aikaisen varoituksen NEWS-pisteytysjärjestelmä, alkoholin riskikäyttöä seulova AUDIT-testi ja nikotiiniriippuvuustesti Fagerström. Opinnäytetyö toteutettiin strukturoituna kyselynä Kahoot-sovelluksen avulla. Kyselyyn osallistuvien hoitajien osaaminen kyseisistä mittareista oli melko hyvällä tasolla.
Opinnäytetyössä käsiteltäviin mittareihin tutustuessaan opiskelijat havaitsivat, että kaikki toimeksiantajan nimeämät mittarit eivät olleet heille ennestään tuttuja. Tästä huomiosta syntyi ajatus, tulisiko hoitotyön mittareita ja niiden käyttöä käsitellä enemmän terveysalan koulutuksessa ja harjoittelujaksoilla, ja paranisiko hoitotyön mittareiden tunnettavuus sen myötä. Hoitotyön mittarit ja niiden käyttö ovat opetuksessa aihe, joita saatetaan sivuta isommasta kokonaisuudesta puhuttaessa (esimerkiksi kivusta, ravitsemuksesta tai alkoholin käytöstä). Nämä mittarit on kehitetty nimenomaan hoitotyön avuksi, minkä vuoksi niiden sisällyttäminen terveysalan opiskelijoiden opetukseen olisi ehdottoman tärkeää, jotta mittareita voitaisi hyödyntää siinä tarkoituksessa, johon ne alun perin on luotu.
Useimmiten opiskelijoille tutuiksi tulevat yleisimmin käytössä olevat mittarit, kuten esimerkiksi kipumittari VAS. Vähemmän tunnetuksi jäävät harvemmin käytetyt ja tietyille kohderyhmille kohdistetut mittarit, kuten esimerkiksi FRAT-seulontatyökalu ja nikotiiniriippuvuustesti Fagerström. Opiskelijoille ei välttämättä tule harjoittelujaksoilla sellaisia tilanteita vastaan, joissa käytäisiin oman ohjaajan kanssa läpi erilaisten hoitotyön mittareiden käyttöä. Mittareiden käytön harjoittelu tukee kuitenkin erinomaisesti opiskelijoiden oppimista ja lisää mittareiden käyttöä valmistumisen jälkeen. Mittareiden systemaattisen käytön osaaminen ja hyödyntäminen ovat hoitotyössä tärkeää, jotta myös sairaanhoitajaopiskelijat oppisivat perustelemaan mittareiden käyttöä, hyödyntämään niitä hoitotyön suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa sekä reagoimaan niistä saadun tiedon perusteella nopeastikin vaihtuvissa hoitotyön tilanteissa.
Kirjoittajat: Peiponen Ida ja Ranta Sara (sairaanhoitajaopiskelijat Turun AMK) ja Leinonen Tuija (yliopettaja Turun AMK)
Yhteystiedot: tuija.leinonen(at)turkuamk.fi