Erasmus-vaihtomme suuntautui Tukholmaan 12.-13.12.2017. Matkamme tavoitteena oli vaihtaa kokemuksia sekä saada uusia ideoita hoitotyön koulutuksen kliinisen harjoittelun toteutuksesta, opiskelijaohjauksesta ja erilaisista harjoitteluympäristöistä.
Työelämässä tapahtuva harjoittelu on merkittävä osa hoitotyön koulutusta ja käytännön harjoitteluilla on keskeinen merkitys hoitotyössä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimisen kannalta. Koulutuksen kehittämiseen ja harjoitteluympäristöjen sekä harjoittelun ohjauksen kehittämiseen tarvitaan kuitenkin uusia innovatiivisia ”avauksia”. Koulutus- ja harjoitteluympäristöjen resurssit ovat jatkuvasti tiukentuneet. Terveysalan opiskelijoille tarvittaisiin harjoittelupaikkoja nykyistä enemmän. Myös terveydenhuollon henkilöstöllä ja opettajilla on tarvetta jatkuvaan täydennyskoulutukseen kliinisten taitojen ja ohjaustaitojen ylläpitämiseksi. Tarvitaankin uusia, joustavampia yhteistyömuotoja työelämän kanssa ja nykyisiä opetus- sekä ohjausmenetelmiä tulee kehittää.
Karoliininen sairaala ja Karolinska Institutet ovat yhteistyössä kehittäneet hoitotyön käytännön harjoittelujen opiskelijaohjausta sekä harjoitteluympäristöjä Ruotsissa. Kehittämistyön tuloksena Tukholman Karoliinisen sairaalan Huddingen infektioklinikassa toimii tällä hetkellä yksi infektio-osasto opiskelijaosastona (studentenheten). Potilaiden hoidosta vastaavat kuuden viikon harjoittelujaksolla 15 sairaanhoitajaopiskelijaa ja kahdeksan ohjaajaa. Ohjaus perustuu Mezirowin kehittämään transformatiiviseen oppimisteoriaan ja ohjauksen kulmakivet ovat potilaslähtöisyys, opiskelijatiimi ja ohjaustiimi. Opiskelijoilta odotetaan vastuun ottamista omasta oppimisestaan. Opiskelijat pääsevät siis perinteiseen harjoitteluun verrattuna työskentelemään itsenäisemmin, vastaten potilaan kokonaishoidosta, mutta saavat kuitenkin tukea sekä opiskelijaryhmältään että ohjaajatiimiltään. Opiskelijat ohjaajineen muodostavat tiiviin työyhteisön. Päivittäisillä ja viikoittaisilla reflektiokeskusteluilla varmistetaan oppimistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijoita kannustetaan itsenäiseen ajatteluun ja tiedonhakuun sekä näyttöön perustuvan tiedon käyttämiseen ja itsenäiseen päätöksentekoon. Toimintamalli auttaa sairaanhoitajan tehtävien kokonaiskuvan hahmottamisessa jo opintojen aikana. Opiskelija oppii ottamaan vastuuta potilaan kokonaishoidosta ja sitoutuu paremmin työyhteisön toimintaan sekä oppii tekemään moniammatillista yhteistyötä.
Kliinisen hoitotyön opettajien tavoitteena on kehittää kliinistä opetusta ja kliinisiä harjoitteluympäristöjä sekä tiivistää yhteistyötä koulutusorganisaation ja työelämän välillä. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa onkin jo käynnistetty opiskelijamoduuleita kliinisen hoitotyön opettajien tuella, Karoliinisen opiskelijaosaston oppien mukaisesti. Opiskelijamoduuleissa opiskelijatiimit vastaavat ohjaajiensa tukemana yksikön yhdestä tai kahdesta potilashuoneesta, ei koko osastosta. Kokemukset moduuleista ovat olleet rohkaisevia ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä vertaistuen ja –oppimisen antiin. Näiden kokemusten pohjalta on lähdetty kehittelemään kokonaista opiskelijaosastoa.
Opiskelijaosasto-mallin suunnittelua on tehty yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) ja Turun AMK:n terveysalan kliinisten hoitotyön opettajien kanssa. Harjoitteluympäristön uudistamisesta ja opiskelijaosaston pilotista VSSHP:ssa on ottanut ”kopin” naistenklinikan ylihoitaja, sairaanhoitajat, kätilöt ja lastenhoitajat. Tukholman matkaan osallistuikin edustajia myös TYKS:n naistenklinikalta sekä kaksi edustajaa lasten ja nuortenklinikalta. Matkan aikana tutustuimme opiskelijaosasto-mallin pedagogisiin lähtökohtiin, joita kehittäjäsairaanhoitaja ja kliininen lehtori Katri Manninen esitteli. Pääsimme myös tutustumaan kyseiseen opiskelijaosastoon ja seuraamaan toimintaa siellä.
Tukholman matkan aikana tehtiin jo yhdessä suunnitelmia opiskelijaosaston toteuttamisesta Turussa. Jatkossa (syksyllä 2018) on tarkoitus pilotoida naistenklinikan yhdellä synnytysvuodeosastolla opiskelijaosasto-mallia, Karoliinisen sairaalan infektio-osaston mukaisesti. Tavoitteena on löytää ratkaisuja mm. edellä kuvattuihin kliinisiin harjoitteluihin liittyviin haasteisiin ja kehittämiskohteisiin. Matkamme palveli hyvin myös pilotin jatkosuunnittelua ja -kehittämistyötä. Mietittiin pedagogisia lähtökohtia, sekä käytännön toteutusta. Oli hienoa seurata, miten harjoitteluja ohjaavat hoitajat haastoivat itseään opiskelijaohjauksessa, kohti uutta ajattelutapaa ja ohjauskulttuuria.
Tarkoituksena opiskelijaosasto-pilotissa on huomioida aiemmin mainitut transformatiivisen ohjauksen kolme perustaa; potilaslähtöisyys, opiskelijatiimi ja ohjaustiimi. Pyrkimyksenä on siis luoda turvallinen harjoitteluympäristö ja –kulttuuri sekä vielä aiempaakin asiakaslähtöisempi potilasohjausmalli. (Asiakaslähtöisyys on myös SOTE-uudistuksen keskeinen sisältö.) Lisäksi on suunnitteilla tiedon ja osaamisen yhdistäminen siten, että myös harjoitteluaikana opiskelijat palaavat ennalta opittuun teoriatietoon yhdessä sitä opettavan opettajan ja ohjaajien avulla. Teoriatiedon perusta suunnitellaan pilotissa huolellisesti yhdessä Turun AMK:n opettajan ja opiskelijaosastolla työskentelevien ohjaajien kanssa. Harjoittelun aikana on tarkoitus tehdä myös yhteissimulaatioita ohjaajien ja opiskelijoiden kanssa. Simulaatiot palvelevat opiskelijoiden perustietojen ja –taitojen oppimisessa sekä toimivat samalla henkilökunnan täydennyskoulutuksena.
Opiskelijaosasto ei varmaankaan ole ainoa ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin, mutta on hyvä alku opiskelijaohjauksen sekä työ- ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Opiskelijaosasto-pilotissa huomioidaan myös tutkimuksellinen ote, jotta opiskelijaosastolla harjoittelussa olevien opiskelijoiden oppimisen ja hoitotyön tuloksellisuutta voidaan mitata. Tutkimustiedon avulla pyrimme löytämään suuntaviivoja harjoitteluympäristöjen kehittämiselle. Uskomme, että merkittävä asia kehittämistyössä tulee olemaan ohjausasenteiden muutos. Tärkeää on kouluttaa hoito- ja opetushenkilökuntaa tähän muutokseen. Matkan aikana tehtiinkin jo alustavia suunnitelmia koulutuksen toteuttamisesta. Ajatuksena on, että tämän muutoksen ja koulutuksen jälkeen uusi ohjauskulttuuri ei olisikaan sidoksissa mihinkään seiniin tai rakenteisiin, vaan se olisi yksilössä itsessään oleva voimavara jokaisessa ohjaustilanteessa.
Vaihtomme oli onnistunut ja vahvisti ajatusta siitä, että olemme kehittämistavoitteissamme oikealla tiellä. Katsomme, että tämä opiskelijaosastomalli noudattelee hyvin myös Turun AMK:n innovaatiopedagogiikkaa, kehittämällä opiskelijan innovaatiokompetensseja. Jatkossa harjoittelu muodostaisikin innopeda-pohjaisen oppimisjatkumon, jossa opiskelijan luova ongelmanratkaisukyky, kokonaisvaltainen ajattelu, päämäärätietoisuus sekä kyky toimia yhteistyössä ja verkostoissa lisääntyvät. Molemmat organisaatiot (Turun AMK ja VSSHP) voivat saada myös kilpailuetua, rakentaessamme uudenlaisia ja toimivia terveydenhuoltoalan harjoitteluympäristöjä ja ratkaisuja yhteistyössä työelämän kanssa.
Kliinisen hoitotyön opettajat Susanna Mört ja Sini Eloranta sekä päätoiminen tuntiopettaja Henna Vuoriranta
Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@turkuamk.fi