Turun ammattikorkeakoulun terveysalalla on toteutettu yli kymmenen vuoden ajan ns. päivityskoulutusta aiemmin opistotasoisen tutkinnon suorittaneille terveysalan ammattilaisille, jotka haluavat päivittää tutkintonsa AMK- tutkinnoksi. Koulutus on nimeltään Moniammatillinen monimuotokoulutus (”Monikko”), joka alkaessaan vuonna 2003 oli 1,5 vuoden mittainen. Käytäntö kuitenkin osoitti, että useat suoriutuivat opinnoista vuodessa johtuen pääosin siitä, että heille oli kertynyt pitkän työuran aikana erilaista osaamista työkokemuksen tai erilaisten koulutusten kautta. Niinpä koulutus suunniteltiin vuoden mittaiseksi - joskin se on edelleenkin mahdollista suorittaa 1,5 vuodessa riippuen opiskelijan itselleen laatimasta oppimisuunnitelmasta. Opiskelijat tulevat nykyisin koulutukseen eri puolilta Suomea, koska Turun ammattikorkeakoulu on yksi harvoista (jollei tällä hetkellä ainoa ammattikorkeakoulu), joka järjestää päivityskoulutusta AMK- tutkintoon. Osalle opiskelijoista koulutus on myös väylä jatko-opintoihin, kuten ylempään ammattikorkeakouluun, johon moni onkin jatkanut.
Monikko on siis moniammatillinen ryhmä, jossa opiskelee sairaanhoitajia, kätilöitä, terveydenhoitajia, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, suuhygienistejä ja bioanalyytikkoja yhdessä tavoitteenaan AMK- tutkinto. Valtaosa ryhmästä on sairaanhoitajia, koska heidän opiskelijakiintiönsä on siinä suurin. Huomioitavaa kuitenkin on, että kätilön ja terveydenhoitajatutkinnon suorittaneille koulutus mahdollistaa ainoastaan sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkinnon päivityksen, ei kätilön AMK tai terveydenhoitaja AMK- tutkintoa. Tämä on tärkeä asia selkiyttää opiskelijalle jo hakuvaiheessa, koska siitä saattaa olla ennakkoon virheellinen käsitys ja opiskelijalle asiaa selviää ehkä vasta opinnot aloittaessaan.
Tuutoreina toimivat kunkin opiskelijan oman alan tuutoropettajat, joilla on osaaminen alan työelämästä ja opetussuunnitelmista. Monikko-koulutuksen opetussuunnitelma ei sisällä kliinisen osaamisen opintoja tai harjoittelua, mutta opiskelija voi sisällyttää niitä opintoihinsa, mikäli haluaa tai on tarve täydentää tai syventää kliinistä osaamistaan. Oletuksena on, että aikaisemmin suoritettu tutkinto ja työelämä ovat tuottaneet tämän osaamisen. Aiemmasta tutkinnosta hyväksytään todistuksella joko 120 opintopistettä tai 150 opintopistettä riippuen siitä, onko aikaisempi tutkinto ollut 2,5 vai 3,5 vuotinen. Opintojen kokonaisopintopistemääräksi muodostuu sama 210 opintopistettä, kuten perustutkintoa suorittavilla. Koulutuksen aikana suoritettavia opintoja on siis 60 tai 90 opintopistettä, joista osasta opiskelija voi lisäksi hakea hyväksilukua. Tavallisimpia hyväksilukuja ovat kieli- ja johtamisen opinnot. Monet opiskelijoista ovat hankkineet englannin ja ruotsin kielen osaamista esimerkiksi ulkomailla työskennellessään tai toimivat esimiestyössä ja ovat suorittaneet erilaisia johtamisen opintoja käytännössä hankitun osaamisen lisäksi. Erilaisia erikoistumisopintoja tai osaamista syventäviä koulutuksia on useilla suoritettuna.
Tulin mukaan koulutukseen vuonna 2008, jolloin toimin ryhmässä sairaanhoitajien tuutoropettajana ja opettajana joissakin opintojaksoissa, kuten johtamisen opinnoissa. Jatkossa toimin lisäksi koko ryhmän vastuuopettajana vuoteen 2017 saakka. Tästä lähes kymmen vuoden aikana saadusta kokemuksesta käsin nostan esiin muutamia keskeisiä asioita aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen haasteista ja opiskelijoiden ohjaamisen tärkeydestä osaamisensa tunnistamisessa ja hyväksilukujen hakemisessa.
Jokaisen Monikko- koulutuksen ensimmäisessä aloituspäivässä on heti alkuun ryhdytty tarkastelemaan, millaista asiantuntijuutta ja osaamista moniammatillisessa ryhmässä on (kuva1). Learning-Cafe- menetelmä on osoittautunut hyväksi aikuisoppijoille soveltuvaksi menetelmäksi tämän tiedon kokoamiseen. Tyypillistä on ollut, että puheen sorina valtaa heti huoneen ja innostus on ollut käsinkosketeltavaa. Yhteisen pohdinnan tuloksena ilmassa on kaikunut ”wau- reaktio”, kun on kuultu ja nostettu näkyviin se kaikki asiantuntijuus ja osaaminen, jota ryhmässä on ja, jota he voivat jakaa myös toisilleen koulutuksen aikana.
Kuva 1. Koontaa moniammatillisesta osaamisesta aloituspäivässä
Opintojen seuraava vaihe onkin ollut haasteellisempi, kun opiskelija on ryhtynyt miettimään ja suunnittelemaan omaa oppimisuunnitelmaansa. Mitä kaikkea tulee oppia ja opiskella vielä lisää opetussuunnitelman mukaan, kun osaamista on jo olemassa? Miten osaaminen määritellään ja arvioidaan? Millainen osaaminen voidaan hyväksilukea ja miten se tapahtuu?
”Minulla on kyllä niitä todistuksia, mutta en muista, mihin muuton yhteydessä laitoin ne?”
” Minulla ei ole skanneria, enkä tiedä, miten skannaaminen tapahtuu.”
” Kelpaako kännykällä otettu valokuva?”
” Käyvätkö nämä opinnot, entä hyväksytäänkö työkokemukseni?”
”Entä, kun olin ulkomailla töissä?”
Kysymyksiä riittää.
Turun ammattikorkeakoulun verkkosivuilla on tietoa ja ohjeita Opintojen ja osaamisen hyväksilukemisen (AHOT)- prosessista, jonka sisäistäminen on tärkeä vaihe opiskelijan oppimisuunnitelman laatimisessa. Sisäistäminen on tärkeää sekä ohjaavalle tuutorille että opiskelijalle, jotta hyväksilukemisen hakeminen tapahtuu ajoissa ja oikein näin lyhyessä koulutuksessa. Haasteeksi on muodostunut koulutusorganisaation käyttämä kieli, koska opiskelija ei ole pedagogiikan asiantuntija ja hän ei koulutuksen alussa ymmärrä ns. ”kapulakieltä” ja lyhenteitä, joita ohjeissa on. Tekstissä vilisee termejä HOPS, AHOT, korvaavuus, hyväksiluku, aiemmin suoritetut opinnot, osaamisen näyttö jne. Opiskelijat ovat aivan pyörällä päästään opintojen alussa, kun tämä termiviidakko vyöryy päälle. Tuutorin vaativaksi tehtäväksi onkin muodostunut AHOT- prosessin selkiyttäminen ja konkretisointi niin, että opiskelija osaa hakea hyväksilukua oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Tärkeää on molemmille perehtyä myös opetussuunnitelmaan ja toteutussuunnitelmiin, jotta aiemmin hankittua osaamista voidaan peilata opintojaksojen tavoitteisiin. Sekään ei ole osoittautunut helpoksi tehtäväksi. Monikko- koulutuksen opetussuunnitelma on räätälöity yhteisiksi opinnoiksi moniammatillinen näkökulma ja työelämän muutoshaasteet huomioiden. Tämän selkiydyttyä opiskelijat ovatkin todenneet, että he ovat koulutuksen aikana unohtaneet olevansa eri alojen ammattilaisia yhdessä toimiessaan ja saaneet paljon itselleen moniammatillisen ryhmän erilaisista työelämäkokemuksista ja näkemyksistä.
Kirjoittaja: Arja Nylund (pian eläkkeelle jäävä hoitotyön opettaja), Lehtori, TtM, SHO, Turun ammattikorkeakoulu
Yhteystiedot: arja.nylund(at)turkuamk.fi